Kaija Salopuro
Kaija Salopuro (s. 1938)[1] on suomalainen entinen jalkapalloilija ja suomalaisen naisjalkapalloilun uranuurtaja.[2]
Salopuro oli Helsingin Jalkapalloklubin naisjoukkueen perustajia ja ensimmäinen kapteeni. Hän voitti joukkueen kanssa viisi peräkkäistä Suomen-mestaruutta vuosina 1971–1975.[1][2][3] Pelaajauransa jälkeen hän toimi huolto- ja johtotehtävissä HJK:ssa ja naisten maajoukkueessa sekä muissa Suomen Palloliiton tehtävissä.[1][2][3] Hän jäi eläkkeelle vuonna 2003.[4]
Salopuro valittiin suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen vuonna 2010 ja HJK:n vastaavaan vuonna 2013.[1][3] Vuonna 2012 hän sai Pro Urheilu -mitalin.[5] Hänen mukaansa on nimetty tyttö- ja naisjalkapalloilun edistämiseksi tehdystä työstä myönnettävä Kaijan kannu -kiertopalkinto, jonka ensimmäinen saaja hän oli vuonna 2006.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Hall of Fame Suomen Jalkapallomuseo. Arkistoitu 20.4.2014. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ a b c d Kaijan Kannu -palkinto Kaija Salopurolle 26.8.2006. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 11.7.2015. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ a b c d HJK:n Hall of Fame sai neljä uutta jäsentä 13.12.2013. Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ Kaija Salopuro eläkkeelle 3.2.2003. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 11.7.2015. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ Ministeri Arhinmäki jakoi Pro Urheilu-tunnustukset 19.12.2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 11.7.2015. Viitattu 10.7.2015.